sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Hyvää talviunta

Viime viikonloppuna oli viimeinen kerta, kun tänä vuonna yövymme "kesäpaikassamme". Perjantaina ajelimme talolle lämmittämään jo aamusta, tavoitteenamme oli siis viettää viikonlopun molemmat yöt siellä, mutta aikataulusyistä pakkailimme kamat kasaan jo lauantaina ja sunnuntain vastaisen yön yövyimme appiukolla.


Paljon ollaan kesän aikana saatu tehtyä. Talo on puhdas, yöpymis- ja saunomiskelpoinen. Pihapiiriin on saatu huussi ja pihlajikkoja raivattua niin, että maisemat alkavat edes näkymään. Hormit saatiin nuohottua ja yhtä pönttöuunia vaille koko talon tulisijatkin koestettua. Kolmea ikkunaa vaille kaikki ulkoikkunoiden pielet on rapsuteltu ja maalattu. Ennen kaikkea - olemme tehneet paikasta meidän.

Olemme myös ehtineet kiipeillä puissa, etsiä ja tutkia aarteita, käydä seikkailemassa läheisellä "vuorella".

Lauantaina peittoja autoon sulloessa oli kyllä vähän haikeat tunnelmat. Vähän tuntuu oudolta hylätä talo talveksi oman onnensa nojaan, kun vastahan myö ruvettiin nukkumaan öitä siellä ja saunottiinkin useampaan otteeseen. Juuri kun talo on "kunnossa", pitää se jättää talveksi omilleen. Mutta, elämän kuuluisat realiteetit puskevat vastaan - jos tuolla meinaisi kylmempään aikaan viikonloppuna viettää aikaa, pitäisi joko perjantai-ilta kärvistellä kylmässä tai vaihtoehtoisesti mennä vasta lauantaina, jolloin torppa olisi illan ja yön lämmin... ja sunnuntaina olisikin aika ajella kotiin.  

Kaipa tuolla tulee talven mittaan pyörähdettyä tsekkaamassa että torppa on vielä pystyssä.



1 kommentti:

  1. Onneksi olkoon Minna ja Jarkko! Teillä on oikein viehko kesäkoti ja kaupanpäälle kiva blogi. Nämä "rintsikathan " vievät sydämen ennen kuin arvaakaan. Vanhoilla taloilla on semmoinen ominaisuus ☺ Itse olemme kunnostaneet 40-luvulla rakennettua saarimökkiä jo parikymmentä vuotta; osassa huoneita on jo toinen remppakierros menossa.... Jään mielenkiinnolla seuraamaan teidän ja tilan yhteiseloa. Kaikkea hyvää jatkossakin, terveisin Keekeläinen

    VastaaPoista